Kuvittele, että sinut on valittu osallistumaan arkkitehtonisen ihmeen rakentamiseen, joka on muuttanut Helsingin kaupungin kasvoja. Uusi keskustakirjasto Oodi avasi ovensa yleisölle 5. joulukuuta 2018 eli päivää ennen Suomen 101. itsenäisyyspäivää. Tässä rakennuksessa, joka on yksi Pohjoismaiden edistyneimmistä, on runollista arkkitehtuuria: keskustakirjasto Oodi on ylistys elementeille lasi, puu ja teräs, jotka toimivat tasapainoisesti vapaasti seisovana mestariteoksena.
”Tavoitteenamme oli luoda uudenlainen julkinen tila keskelle Helsinkiä”, kertoo helsinkiläisen Arkkitehtitoimisto ALAn koko toteutusvaiheen pääarkkitehti ja tiimipäällikkö Niklas Mahlberg. ”Halusimme tarjota lämpimän ja kutsuvan sylin kaupungin keskustassa. Eräänlaisen suuren julkisen olohuoneen, jonne ihmiset voivat kokoontua lukemaan, tapaamaan toisiaan, katsomaan elokuvia, tutustumaan näyttelyihin ja nauttimaan monista muista toiminnoista.”
Tämä suomalaisen arkkitehtuurin monumentti sai alkunsa, kun ALA osallistui yhtenä 544 osallistujasta nimettömään kansainväliseen arkkitehtuurikilpailuun vuonna 2012. Kesäkuussa 2013 he saivat hyviä uutisia: he olivat voittaneet. Rakennustyöt alkoivat syyskuussa 2015.
Jokaisen kerroksen tyyli on suunniteltu luomaan erilaisia kokemuksia, ja nämä kolme kerrosta yhdistyvät toisiinsa liukuportaiden ja kaarevien portaikkojen kautta. Lasin käytön määrä, tyyli ja toiminta ovat erilaisia joka kerroksessa.
Pohjakerron läpinäkyvissä osissa lasi pyrkii poistamaan kaikki visuaaliset rajat kadun, julkisen elämän ja kirjaston sisätilan väliltä. Valtavia karkaistuja ja laminoituja lasilevyjä – sekä taivutettuja että suoria laseja – on käytetty luomaan illuusio, että ulkopuoli sulautuu sisätilaan yhtenä jatkuvana ympäristönä.
”Valo on keskeisessä roolissa tässä kerroksessa”, Mahlberg sanoo. ”Tavoitteenamme oli käyttää niin vähän metalliosia kuin mahdollista maksimoidaksemme läpinäkyvyyden ja päästääksemme sisään valon luonnollisen värin ”, Mahlberg kertoo. ”Olimme todella tyytyväisiä alihankkijoihimme, jotka auttoivat meitä suunnittelemaan rakenteellisia osia suurten, lähes näkymättömien lasilevyjen välille.”
Keskimmäinen kerros toimii kuin kirja muiden kerrosten muodostamien kansien välissä tarjoten yksityisemmän tilan eri toiminnoille.
Ylin kerros on Kirjataivas, jossa voi tuntea kuin leijuisi pilvissä. Sieltä on panoraamanäköala ympäröiviin kulttuuri- ja mediakeskuksiin, kuten Finlandia-taloon, Helsingin musiikkitaloon, Sanoma-taloon ja nykytaiteenmuseo Kiasmaan.
“Tavoitteenamme oli luoda mahdollisimman valoisa ja kevyt ylätila niin, että lasi on lähes näkymätöntä, ja ilman havaittavia teräsosia”, Mahlberg sanoo.
Ylimmän kerroksen seiniä kiertävät kolminkertaiset ikkunaruudut, jotka ovat valkoisella painokuvioitua lasia. Jokainen ruutu on ainutlaatuinen.
“Painoimme yhden valkoisen pistekuvion ulkoruutuun ja toisen sisäruutuun, jotta saimme aikaan syvyysvaikutelman. Samalla myös estetään häikäisy ja liiallinen kuumuus kesän aikana. Säännöllinen pistekuvio olisi saanut aikaan huimaavan tunteen. Täysin satunnaisen kuvion käyttäminen poistaa tämän ongelman”, sanoo Mahlberg. Itse asiassa painettu tulos muistuttaa nyt läheisesti abstrakteja lumihiutaleita, jotka laskeutuvat pehmeästi koko rakennuksen ympärille.
Valkoinen pistekuvio oli haaste, sillä valittavana ei ollut monia vaihtoehtoja, jotka sopisivat sekä rakennuksen ulko- että sisäpuolelle ja kestäisivät Suomen olosuhteet. Myös suuret lasiruudut, joita käytettiin aaltoilevan katon rajassa, aiheuttivat omat haasteensa.
Virolainen lasinjalostusyhtiö Klaasimeister AS valittiin toimittamaan kaikki julkisivujen suorat lasiruudut mukaan lukien eristyslasiyksiköt ja karkaistut, laminoidut lasit, jotka valmistettiin Glastonin toimittamalla linjalla. Klaasimeisterin tuotepäällikkö Kaido Toonekurgin mukaan suurin haaste oli valmistaa kaikki erityyppiset lasit, joita projektiin tarvittiin.
”Saimme tietää lokakuussa 2015, että meidät oli valittu yhdeksi alihankkijoista. Kesti jonkin aikaa löytää oikeat tekniset ratkaisut, joita projektiin vaadittiin”, sanoo Toonekurg. ”Mutta olemme tottuneet työskentelemään monien vaativien projektien parissa ympäri maailmaa. Ja meillä useimmat lasiprosessit tehdään talon sisällä, mikä tekee meistä houkuttelevan alihankkijan.”
Klaasimeister on toimittanut lasia myös muihin Helsingin keskustan tunnettuihin rakennuksiin, joten he tuntevat ympäristön hyvin. “Jokaisessa projektissa on silti jotain erityistä. Oodin myötä saavutimme täysin uuden vaativuuden ja komeuden tason ja olemme ylpeitä, että pystyimme tuottamaan sen”, hän sanoo.
Suuret ja painavat taivutetut karkaistut ja laminoidut lasit toimitti suomalainen Tambest Glass Solutions Oy.
”Kun aloitamme projektin, olemme yleensä mukana jo kauan ennen kuin varsinainen rakentaminen alkaa”, kertoo Tambestin myyntipäällikkö Maija Kantelus. ”ALA otti meihin yhteyttä ja pyysi ehdotuksia siitä, mitä meistä voisi olla mahdollista luoda taivutetusta lasista Oodia varten. Tiesimme, että lasille asetettaisi korkeat vaatimukset erityisesti, koska sen on kestettävä itse rakennuksen valtavat kuormat. Koska meillä on valmiudet käsitellä tällaisia suuria lasikokoja ja käytettävissä olivat Glastonin ProBend -kone, pystyimme toimittamaan lasin tähän vaativaan käyttökohteeseen.”
Vaikka matkan varrella tapahtui paljon muutoksia, karkaistun ja laminoidun taivutetun lasin ratkaisu oli valmis noin vuosi ennen rakennustöiden aloittamista.
”Lasin asentaminen on aina riski”, Kantelus jatkaa. ”Kävin rakennuksella useita kertoja rakentamisen aikana valvomassa suurten, raskaiden taivutettujen lasilevyjen nostamista vierekkäin varmistaakseni, että ne sopivat kuten suunniteltu.”
Kantelukselle ja hänen tiimilleen keskustakirjasto Oodi on erityinen referenssitapaus. ”Se on todella kaunis rakennus, ja haluan viettää siellä vapaa-aikaa nauttiakseni kaikesta, mitä se tarjoaa.”
Kaikki keskustakirjasto Oodin rakenteelliset ja esteettiset elementit on suunniteltu huolellisesti, jotta ne olisivat mahdollisimman energiatehokkaita. ”Erityisesti julkisivulla ja katolla on keskeinen rooli rakennuksen energiatehokkuudessa. Ne edistävät päivänvalon maksimaalista käyttöä estäen samalla sisätilojen ylikuumenemisen”, Mahlberg kertoo. ”Itse asiassa me simuloimme tietokonemallien avulla rakennuksen jäähdytyksen ennen rakentamista niin, että tiesimme tarkalleen, kuinka paljon ikkunaruutuihin tarvitaan valkoista painokuviota.”
Turvallisuusnäkökohdissa on noudatettu tiukasti rakennusmääräyksiä. ”Kun 70 mm paksu lasi ulottuu katosta lattiaan, sen on oltava turvalasia. Jokainen lasi on karkaistu ja laminoitu tavalla, joka tekee koko rakenteesta vahvemman ”, hän sanoo.
Lasin kirkkaus oli tärkeä asia. Jos olisi käytetty vihreää vakiolasia, sävy olisi näkynyt. ”Siksi päätimme valita vähärautaisen lasin aurinkopinnoitteella auringon lämmön vähentämiseksi. Koska aurinkokalvot ovat normaalisti tumman harmaita, lasien painokuvio mahdollisti vaaleampien pinnoitteiden käytön”, Mahlberg kertoo.
Niklas Mahlbergille ei ollut tärkeää vain lasi, vaan se, kuinka se toimii yhdessä puisen julkisivun kanssa.
”Olin neljä ja puoli vuotta vahvasti mukana puujulkisivun kehittämisessä Aalto-yliopiston kanssa. Kun lasia on käytetty näin paljon, pystyy näkemään puisen veistoksellisen muodon saumattomasti ulkoa sisään”, Mahlberg sanoo.
Rakennuksen ollessa yhdistelmä siltaa ja kirjastoa sen rakenteiden liike on poikkeuksellisen haastavaa. Yläkerroksissa käytetyn lasin oli otettava huomioon tämä liike – rakennuksen huojuminen ja lämpötilanvaihtelut. Kaikki lasirakenteet oli näin ollen suunniteltava mahdollistamaan tämä liike.
”Keskustakirjasto Oodi on todella ainutlaatuinen rakennus”, Mahlberg jatkaa. ”Se on yksinkertaisesti uskomaton – ja arkkitehtoninen ihme, joka saa ylistystä ympäri maailmaa!”
Lisää projektin yhteistyökumppaneista:
http://ala.fi/
http://www.klaasimeister.ee/
http://www.tambest.fi/
Sign up for Glastory newsletter
We answer your questions about glass processing. Let us know your challenges and we promise to do our best to help you.
Comments are closed.
Glastory 
